Plastic Passion #1

Plastic Passion #1
ilmestynyt 9/1991
36 sivua
painos n. 50 kpl

sisältö: The Cure, Pin Ups, The Jesus And Mary Chain, Musta Paraati, Infectio, Russian Love, The Velvet Underground, Ismo Alanko Ihmemaassa, Joy Division

Lue Lehtiluukussa

Toukokuussa 1991 ilmestyi Harri Hiirikosken pienlehti Lehtiriepu, joka käsitteli vuoden 1980 tapahtumia ja aiheina oli lähinnä punk ja uusi aalto. Kopiokoneella tehty lehti oli ulkoasultaan melko karu, mutta tekstiltään toimiva ja lehden innoittamana sain idean perustaa oman lehden.
Päätin kirjoittaa muutamasta suosikkibändistäni, jotka menevät edes löyhästi synkistelykategoriaan. Kirjoituskokemusta 19-vuotiaalla päätoimittajalla ei ollut muuta kuin tuolloin vielä julkaisematon SIG-historiikki, jonka olin kirjoittanut levynkeräilylehti Rareen.

The Cure -juttu käsitteli bändin levyttämättömiä biisejä eli demoja, radiosessioita ja livejä. Ismo Alanko Ihmemaassa oli live-arvio ja muut jutut historiikkeja. The Velvet Underground ja The Jesus And Mary Chain -jutuissa lähdemateriaalina oli kirjastosta lainatut kirjat sekä muutamat lehtileikkeet, Musta Paraati ja Pin Ups -jutuissa lähinnä Rare-artikkelit. Juttu helsinkiläisestä konebändi Infectiosta oli pitkälti haastattelu, joka oli tehty legendaarisella metodilla eli lähetin bändille kysymykset paperilla ja bändi vastasi kasetilla, jolle olivat nauhoittaneet puhettaan. Russian Lovesta kirjoitin muutaman lehtijutun sekä muutaman puhelinkeskustelun perusteella. Joy Division -historiikki oli Harri Hiirikosken tekemä ja julkaistu alun perin Lehtirievussa. Koska Hiirikoskella ei ollut tietokonetta, niin naputin jutun kokonaan omalle koneelle suoraan lehdestään.
Nykypäivän kirjoitustyöhön verrattaessa oleellisin ero oli, että internetiä ei ollut olemassakaan, joten lähdeaineisto oli rajallista ja faktojen varmistelu mahdotonta.

Vanhemmillani oli tietokone, joten kirjoitin jutut kotona Teko-tekstinkäsittelyohjelmalla ja printtasin tekstit matriisikirjoittimella 5 cm leveinä liuskoina ja liimasin tekstit ja kuvat paperille. Kuvat leikkasin muista lehdistä tai kopioin kopiokoneella kirjoista sekä lisäksi käytin The Cure ja Joy Division -jutuissa kuvituksena postikortteja. Russian Love ja Infectio lähettivät kuvamateriaalia.
Vanhempieni perhetuttu, mainostoimisto-osakas ja AD Pirkka Elovirta kävi meillä kylässä ja näki minun alkeellisen taittoprojektini ja sanoi tarjoavansa apua. Lähdimme samantien Pirkan toimistolle, jossa Pirkka teki lehdelleni kannen, apinalaatikon, Plastic Passion -tekstein varustetut blanco-sivut sekä takakanteen Russian Love -mainoksen, jonka olin myynyt bändille kovaan hintaan eli vaihtanut Flaw in the Cradle -LP:seen. Riepu-mainoksen tein aitoon punk-tyyliin itse leikkaamalla ja liimaamalla Hiirikosken lähettämiä tekstejä ja Dekadenzin katalogia. Riepu-lehdessä oli vastaavasti Plastic Passionin mainos.

Lehden ensimmäiset 10 kpl kopioin isäni työpaikalla ja loput 40 kpl kävin kopioimassa paikallisessa Minolta-kopiokoneliikkeessä eli JKR Systemsissä. Lysti olisi maksanut tuttavankauppaan 50 mk, mutta sain extra-alennusta, koska minulla ei ollut lompakossa enempää kuin 40 markkaa.

Lehteä myin pääasissa tutuille ja puolitutuille ja lisäksi laitoin Rumbaan pikkuilmon, jonka perusteella tuli reilut kymmenen tilausta.Lehteä meni myös myyntitiliin Turun Epesiin ja Rock-Anticaan ja molemmissa kaupoissa 5 kappaleen erä myytiin nopeasti loppuun.

Plastic Passion #2

Plastic Passion #2
ilmestynyt 3/1992
28 sivua
painos n. 70 kpl

sisältö: The Cramps, Iggy Pop & The Ramones live, The Sisters of Mercy, The Cure, Bauhaus, Sielun Veljet, The Cul

Lue Lehtiluukussa

Kunnianhimoinen haave oli saada pihalle toinenkin lehti vuonna 1991, mutta todellisuudessa kakkosnumero ilmestyi melko tarkkaan puoli vuotta ykkösen jälkeen.
The Ramonesin ja Iggy Popin keikasta kirjoitin arvion, mutta muut jutut olivat historiikkejä. The Cure -tarinassa käsiteltiin pelkästään 70-lukua, Sistareilta 80-lukua ja muilta koko ura. Rare toimi pääasiallisena lähdemateriaalina Bauhausille ja The Cultille, The Cure -faktat löytyivät useammastakin oman hyllyn kirjasta ja The Cramps -juttu oli melkoista referointia kaverilta lainatusta kirjasta. Siekkareista löytyi paljon juttuja Soundi- ja Rumba-lehdistä. The Sisters of Mercy -jutun olin tilannut Hiirikoskelta ja ehdin naputtaakin jutun taittovalmiiksi, mutta käydessäni Lontoossa helmikuun alussa ostin mainion Heartland-kirjan, jonka avustamana kirjoitin jutun melkein kokonaan uusiksi.
Sivumäärä pieneni ykkösnumerosta, mutta fonttikoko pieneni. Teko-ohjelmassa ei pystynyt tulostamaan pienempää fonttia, joten printtasin leveämpää tekstiä ja pienensin tekstiliuskat kopiokoneella. Tekstiä mahtui enemmän, mutta miinuspuolena oli, että ä- ja ö-pisteet katosivat enemmän tai vähemmän.

Pirkka vastasi jälleen kansisuunnitelusta sekä kahdesta mainoksesta eli Russian Lovesta ja Riepu-lehdestä ja molemmat mainokset oli taas myyty vaihtokauppoina. Kolmantena mainoksena lehdessä oli vaasalaisen tape trading -kaverin ilmoitus, joka oli laillisuudeltaan lievästi arveluttava, kun kerran oli kyse live- ja demonauhojen myynti kasettikopioina. Palkkioksi mainoksesta kuittasin kasetillisen The Cure -livejä.

Ykkösnumero oli esitelty positiiviseen sävyyn  Rumban pienlehtipalstalla sekä Raren gothic-palstalla Blood Is Life. Legendaarinen levykauppa Oskun Divari otti yhteyttä ja osti kymmenen kappaletta kakkosnumeroa ja saman verran meni Two Witches -laulaja/Rare-toimittaja Jyrki Virtasen Darklands-postimyyntiin. Rumba-ilmoituksen kautta tuli enemmän tilauksia kuin ykkösnumeron jälkeen ja turkulaisiin levykauppoihinkin vein viiden kappaleen nippuja useamman kerran.

Plastic Passion #3

Plastic Passion #3
ilmestynyt 6/1992
28 sivua
painos n. 70 kpl

sisältö: Joy Division, New Order, The Sisters of Mercy, The Smiths, The Cure

Lue Lehtiluukussa

Kolmas Plastic Passion ilmestyi kesäkuussa juuri parahiksi ennen Down By The Laituri -festivaalia, jossa kauppasin lehteä jokirannassa ja klubeilla kulkiessani. Tuttuun tapaan lehteä sai myös tilaamalla sekä Epesistä, Rock-Anticasta, Oskun Divarista ja Darklandsilta.

Ykkösnumero oli myyty loppuun, joten kuningasidea oli julkaista Joy Division -juttu uudelleen. Juttu pohjusti sopivasti minun ja Hiirikosken yhteistyönä tehtyä New Order -historiikkia. Hiirikosken työtä oli myös The Smiths -historiikki eli päätoimittajan hommaksi jäi ainoastaan The Cure (vuodet 1980 - 1983) ja The Sisters of Mercy (90-luku).
Hiirikoski avusti Plastic Passionia ja minä kirjoitin Riepu-lehteen juttuja sellaisista bändeistä, jotka eivät mielestäni sopineet Plastic Passionin linjaan, mm. SIGistä, AD:sta, Liikkuvista Lapsista, Pääkkösistä ja Boycottista. Toimittaja en ollut, mutta kirjoitusaktiivisuus kasvoi, kun sain kaupattua itseni Turun Päivälehden musiikkiavustajaksi. Kesän aikana kävin DBTL:ssä ja Ruisrockissa ja syksyllä kirjoitin The Curen Helsingin-keikasta.

Tekstit kirjoitin uudella WordPerfect-ohjelmalla, joka mahdollisti paljon enemmän kuin Teko, muun muassa erilaisia fonttikokoja, boldauksen sekä tekstin tasaamisen molemmista laidoista ihan niin kuin oikeissakin lehdissä. Lisäksi tekstin tarkkuus parani, kun matriisikirjoittimen sijaan sain printautettua tekstiliuskat isäni työpaikan lasertulostimella. Tänä päivänä on vaikea kuvitella aikaa, jolloin lasertulostimia ei ollut edes kaikissa toimistoissa ja tekstiaineistoja kuljetettiin paikasta toiseen levykkeillä.
Pirkka teki kannen ja minä tein itse Riepu- ja nauhavaihto-mainokset. Russian Love -mainoksen takakanteen nappasin Jungle-lehdestä ja Darklands-postimyynnin ilmoituksen kopioin Rare-lehdestä.

Plastic Passion #4

Plastic Passion #4
ilmestynyt 2/1993
24 sivua
painos n. 80 kpl

sisältö: Nick Cave & The Bad Seeds, Two Witches, The Cure, Morrissey

Lue Lehtiluukussa

Vähemmän sivuja, vähemmän juttuja, mutta muuten kyllä asiallinen lehti.
Kesällä 1992 Plastic Passion vastaanotti ensimmäisen promolevyn eli Two Witchesin debyyttilevyn. Sovimme samalla 2W-Jyrkin kanssa jutun tekemisestä. Perinteistä haastattelua ei tehty, vaan Jyrki laittoi ranskalaisin viivoin melko yksityiskohtaisesti 2W-faktat ja minä koostin niistä jutun.
The Cure -tarina käsitteli vuodet 1983 - 1985 ja Rumbasta nappasin kuvituksi Ruisrockissa otetun Robert-kuvan.
Nick Cave & The Bad Seeds -tarinan lähdemateriaalina oli historiikki, jonka olin saanut Caven fan clubista eli Tender Pray Managementista. Samalla lähettivät myös kanteen päätyneen valokuvan sekä täydellisen discografia-listauksen. Bonuksena sain jatkossa useamman kerran vuodessa infokirjeitä ja postikortteja siihen asti, kunnes internet ajoi ohi perinteisen paperisen fan club -toiminnan.
Morrissey-juttu oli Hiirikosken tekemä ja kirjoituskoneella kirjoittamansa jutun silloinen tyttöystäväni (eli nykyinen vaimoni ja lasteni äiti) kirjoitti koneelle isänsä Macilla.
Lisäksi lehdessä on ½ sivun tarkennus/korjaus/uutisointi The Sisters of Mercystä. Jutun tein ex tempore -meiningillä, kun havaitsin taiton jälkeen, että tilaa oli vielä jäljellä.

Russian Love -mainosta ei ollut, vaan takakanteen tuli Two Witches -mainos. Riepu-lehteä ei mainostettu, sillä lehti oli vaihtanut nimensä Ragzineksi, joka sai käyttöönsä toiseksi viimeisen sivun. Pienet ilmoitukset sisäsivuilla oli Darklands-postimyynniltä ja Penni Recordsilta eli Penniless People of Bulgarian levy-yhtiöltä. Ostin mainostetun Cake-levyn puoleen hintaan ja leikkasin Rumbasta mainoksen Plastic Passioniin.

Lehden viimeistelyllä oli kiire, sillä lehti piti kopioida perjantaina, jotta saisin lehtiä mukaan seuraavana päivän Turun VPK-talon levymessuille. Siellä myin nipun lehtiä Darklandsille sekä Hiljaisille Levyille ja Rare-päätoimittajan hämeenlinnalaiseen Trash City -divariin.
Pirkka ei ehtinyt tehdä asettamallani aikataululla kantta, joten printtasin kolme tekstilaatikkoa ja liimasin ne sekä Cave-kuvan kakkoslehden kanteen. Jotta kansi olisi erottunut riittävästi kakkosnumeron kannesta, nelosen kannet kopioitiin vaaleanpunaiselle paperille.

Plastic Passion #5

Plastic Passion #5
ilmestynyt 5/1993
24 sivua
painos n. 80 kpl

sisältö: The Cure, Liikkuvat Lapset, Pixies, The Cult, The Birthday Party, Jyrki Kuri & Kommunistit, Talitha Records & Zoth Ommog, Carter USM, New Orde

Lue Lehtiluukussa

Hiirikoski teki mainiot historiikit Pixiesista ja Carter USM:sta. Itse jatkoin The Cure -stooria vuosilla 1986 - 1989. The Birthday Party -faktat oli napattu Record Collector -jutusta. Two Witchesin saksalainen levy-yhtiö lähetti ison promopaketin, joten tein parin sivun jutun levy-yhtiöstä ja bändeistään. Liikkuvien Lasten debyyttilevy ilmestyi kevään aikana CD:nä, joten tein jutun bändistä ja kyselin basisti Hoss Siivosen mietteitä uusjulkaisusta. The Cultilta tuli kokoelmalevy ja bändi oli tulossa keikalle Suomeen, joten kirjoitin Cultistakin. Kaverieni bändi Jyrki Kuri & Kommunistit oli ihastuttanut keikoilla, joten kirjoitin puoli sivua bändistä, joka ei ollut levyttänyt. New Order palasi pitkältä levytystauolta ja koska taiton jälkeen oli puoli sivua tyhjää, tein uutistyyppisen päivitysjutun.

Vanhempien tietokoneeseen oli saatu Microsoftin Word, mikä antoi lisää visuaalisia mahdollisuuksia. Tein eri fonteilla otsikkotekstejä sekä pari tekstilaatikkoa, jotka liimasin Robert Smith -kuvan päälle eli tein ensimmäistä kertaa itse lehden kannen.

Mainoskauppaa kävin tuttuun tapaan Darklandsin ja Two Witchesin kanssa ja uutena mainostajana oli lyhyen kolmen numeron elinkaaren tehnyt Freemind!-lehti, jonka kanssa vaihdettiin mainokset.

Plastic Passion #6

Plastic Passion #6
ilmestynyt 3/1994
24 sivua
painos n. 80 kpl

sisältö: The Cure, The Jesus And Mary Chain, Dancing Golem, Shade Factory, Sunday Prize, Blessing in Disguise, Two Witches tour report, Talitha Records, Indie Guitar Attack (Suede, Radiohead, Manic Street Preachers, Mega City Four, The Auteurs, Blur, Pulp, Sugar, Belly, Threapy?)

Lue Lehtiluukussa

Tamperelainen Frantic oli vuonna 1992 ilmestynyt jossain määrin kilpailijaksi kotimaisille mustahuulilehtimarkkinoille. Tosin tuskin kukaan potentiaalinen ostaja jätti Plastic Passionia ostamatta Franticin takia tai päinvastoin. Minua kuitenkin harmitti Franticin suurempi levikki (painos muistaakseni 300 kpl) sekä se, että lehti oli painettu eikä kopioitu. Ja eniten harmitti Franticin kaksivärikannet. Plastic Passion vastasi kilpailuun tekemällä myös kaksivärikannet. JKR Systemsin uusi kopiokone mahdollisti lisävärin ja käytännössä homma tehtiin siten, että ensin kansiin kopioitiin mustavalkoinen osuus eli kuva, tausta sekä Plastic Passion -teksti yms ja tämän jälkeen paperinippu laitettiin takaisin kopiokoneeseen ja toisella kierroksella valittiin punainen väri ja kopioitiin erilliseltä originaalilta bändilistaus.

The Cure -tarina jatkui vuodesta 1990 nykyhetkeen ja JAMC-stoorikin tuli päivitettyä ja kirjoitettua alkuvuosien osalta lähes kokonaan uusiksi. Uusista kotimaisista bändeistä esittelin Sunday Prizen, Shade Factoryn ja Dancing Golemin, jotka olivat debytoineet julkaisurintamalla edellisenä vuonna. Suurimmat odotukset minulla oli hämeenlinnalaisesta Dancing Golemista, mutta valitettavasti bändi ehti hajota muutaman keikan ja yhden kasetin jälkeen.
Uutena kirjoittajana mukaan tuli Two Witchesin Jyrki, joka kirjoitti bändinsä Euroopan-kiertueesta raportin sekä esitteli saksalaisen Blessing in Disguisen.
Levyarvioita lehdessä ei vieläkään perinteisessä mielessä ollut, joten kirjoitin Talitha-uutuuksista erillisessä artikkelissa ja samoin tein myös Oskun Divarin kokoelma-CD:n suhteen.
Hiirikoskelta pyytelin juttua Suedesta, mutta hän oli luvannut kirjoittaa Suedesta Freemind!:n nelosnumeroon, joka ei koskaan ilmestynyt. Plastic Passioniin Hiirikoski teki lyhyet esittelyt useammastakin uudesta kitarabändistä. Vuoden 1993 lopussa kirjoittamassaan jutussa Hiirikoski ennusti Sueden hajoavan Anderssonin ja Butlerin riitoihin ja tämä tapahtuikin vain vuotta myöhemmin. Tosin bändi ei hajonnut, mutta Butler lähti.

Takakannessa mainostettiin Shade Factoryn mini-CD:tä ja sisäsivuilla oli Freemind!- ja Darklands-mainokset sekä Frantic-päätoimittajan kasetti- ja CD-mainokset. Franticiin meni vaihdossa Plastic Passionin sekä Sad Parade -yhtyeemme kasettimainos. Freemind!-vaihto meni tappion puolelle, kun lehti lopetti toimintansa.

Plastic Passion #7

Plastic Passion #7
ilmestynyt 10/1994
32 sivua
painos n. 100 kpl

sisältö: Cranes, Morrissey, Love Like Blood, Fields of the Nephilim, Sepulcrum Mentits feat. Jyrki from Two Witches tour report, Curve, Nick Cave, levyarvioit

Lue Lehtiluukussa

Seitsemänteen Plastic Passioniin tuli ensimmäistä kertaa levyarvioita ja samalla kirjoittaporukkaan tuli minun, Hiirikosken ja Jyrki Virtasen lisäksi bändikaverini Jussi Kotkanen, joka otti vastuulleen paljon EBM-arvioita. Jyrki oli Two Witchesin avulla luonut paljon suhteita saksalaisiin bändeihin ja levy-yhtiöihin ja sitä kautta Plastic Passionin nimi alkoi tulla tutuksi nahkahousumaan gothic- ja konepiireissä. Kaikista bändeistä ei voinut tehdä juttuja, joten levyarvioiden lisääminen lehteen oli looginen uudistus.

Jyrkin suhteilla ja myötävaikutuksella saatiin myös juttu Love Like Bloodista, joka oli tuohon aikaan suurin ja tunnetuin saksalainen gothic-bändi. Cranesiin olin ihastunut paria vuotta aikaisemmin, kun bändi oli The Curen kanssa keikalla Helsingissä.Kirjoitin bändille ja pyysin haastattelua, mutta se ei valitettavasti onnistunut, koska bändi oli kovassa kasvussa ja kiireinen antaessaan haastatteluja oikeille lehdille. Sain kuitenkin paluupostissa kuvia, tietoa sekä harvinaisen omakustannekasetin. Brittiläisistä viikkolehdistä löysin riittävästi tietoa ja sain kirjoitettua historiikin bändistä. Samojen viikkolehtien (NME ja Melody Maker) avulla kasasin myös Curve-jutun. Vuonna 1994 tietojen hankkiminen oli edelleenkin melkoa vaikeaa ja nettiä ei käytännössä ollut olemassa. Jussi oli tutustunut teknillisessä korkeakoulussa joihinkin uutisryhmiin ja minulla oli käytössäni yliopiston sähköpostiosoite, mutta en juurikaan osannut hyödyntää, koska melko harvalla ihmisellä oli tuolloin sähköpostia käytössään.
Hiirikoski päivitti Morrissey-jutun ja minä Cave-tarinan. Fields of the Nephilimista tein historiikin Raren suosiollisella avustuksella ja Jyrki raportoi kesälomastaan Saksassa yhdessä Sepulcrum Mentis -bändin kanssa.

Lehden kirjoitin omalla tietokoneellani ja originaalit tulostin mustesuihkukirjoittimellani, jotka olin ostanut keväällä 1994 käytettynä ja "halvalla" hyvillä suhteilla. Onnettoman 486-tietokoneen ja printterin yhteishinta oli 6000 markka. Vertailutietona kerrottakoon, että samaan aikaan opiskelija-asuntolan kaksion kuukausivuokra oli n. 1800 markkaa. Microsoftin Word oli kehittynyt jälleen eteenpäin samoin kuin omat taitonikin eli enää en tulostanut tekstiliuskoja vaan taitoin tekstiosuudet Wordilla ja kuvat liimasin tyhjäksi jätetyille alueille.
Halusin kansien yleisilmeeksi mustan ja koska sitä ei voinut toteuttaa riittävän hyvin kopiokoneella, niin painatin kannet erikseen Åbo Akademin kirjapainossa, koska se oli siihen aikaan Turun alueen edullisin painopaikka.

Mainoksia oli edellistä vähemmän. Takakannessa mainostettiin Two Witchesin maxia ja toiseksi viimeisellä sivulla Sad Paraden maxia, jota työstimme yhteistyössä Darklandsin kanssa. Lisäksi oli Musiikkinurkan mainos. Epe's oli mennyt konkurssiin keväällä ja Turun liikkeen myymälänhoitaja oli perustanut oman kaupan, joka otti Plastic Passioneja myyntiin.

Plastic Passion #8

Plastic Passion #8
ilmestynyt /1995
24 sivua
painos n. 100 kpl

sisältö: Rosetta Stone, Vendemmian, Sad Parade, Malaise, Catastrophe Ballet, [Active] Media Disease, Neuroactive, The Cure, Berlin-raportti, levyarviota

Lue Lehtiluukussa

Kahdeksannessa lehdessä The Cure -juttu oli päivitetty ja paranneltu versio ykköslehden demo/live/sessio-jutusta ja brittiläisestä Rosetta Stonesta kirjoitin muiden lehtien kirjoituksia referoiden ja yhdistellen. Jyrki kirjoitti skeneraportin Berliinin-lomastaan ja esitteli siellä tapaamansa Catastrophe Ballet -bändin. Muut jutut olivatkin sitten haastatteluja. Jussi haastatteli [Active] Media Diseasea ja Neuroactivea.Kolme vuotta myöhemmin molemmat bändit olivat hajonneet ja [A]MD:n Kimmo oli siirtynyt laulajaksi uuteen Neuroactiveen. Minä haastattalin Tampereen I-Klubilla ruotsalaista Malaisea ja englantilaisen Vendemmianin olin nähnyt livenä Lontoossa edellisenä syksynä ja tein haastattalun 90-lukuiseen pienlehtityyliin eli kirjeitse. Lehden uusin avustaja oli Tampereen yliopistossa journalisimia opiskellut lapsuudenystäväni Juha Reinikainen, joka koosti jutun Sad Parade -bändistämme. Paino on sanalla koosti, sillä minä päätin mitä kysytään ja annoin samalla vastaukset ja koostin lopulta aika paljon viimeisteltyä juttuakin. Pienlehdessä journalismi oli usein enemmän kuin kaverijournalismia eikä Plastic Passion ollut kuulemma ainoa lajissaan. Päätoimittaja määräsi silloin ja häpeää nyt. Reinikaisen häpeäasteesta en tiedä, mutta nykyään hän on päätoimittaja muutamassakin lehdessä ja tekee työtä paremmalla moraalilla.

Mainoksia oli paljon. Takasivulla oli Sad Paraden mini-CD:n mainos. Kakkossivulla oli This Empty Flow -bändikaverini Niko Sirkiän Demonosound-levymerkin mainos Lavra-CD:stä. Toiseksi viimeisellä sivulla uutuuslevyjä mainosti Cyberware Productions, joka toi Suomeen saksalaisten alan levymerkkien julkaisuja ja lähetti Plastic Passionillekin ison nipun arviolevyjä. Pienempiä mainoksia laitettiin Darklandsilta ja Crawfish Recordsilta sekä bändeiltä Let Me Dream ja Sooninen Nuoruus, jotka lähetivät mainoksiensa lisäksi myös levyjä. Soonisen Nuoruuden laulaja Ville Aalto siirtyi sittemmin Ultramariiniin ja rumpali Pekko Pesosesta tuli elokuvakäsikirjoittaja.
Pieni mainos oli myös kasettijulkaisija Plastic Passionilta. Keväällä 1995 päätin julkaista Sad Paraden kasetin ja nerokkaasti keksin, että julkaisijan nimi voi olla lehden tapaan myös Plastic Passion.

Plastic Passion #9

Plastic Passion #9
ilmestynyt 7/1996
32 sivua
painos n. 100 kpl

sisältö: Fields of the Nephilim, Two Witches, Chateau Royale, This Empty Flow, Neverwood, Beton Tapes, Provinssirock (The Cure), Ruisrock (Pulp, Blur), levyarvioita

Lue Lehtiluukussa

Viimeinen ÅA:n kirjapainossa painettu mustakantinen lehti.Niko Sirkiän Hammer of Damnation -lehdessä oli julkaistu Niko saksalaisen kaverin Pascal Schubertin kirjoittama analyysi sanojen ja kuvien symboliikasta Fields of the Nephilimin levyillä. Sama juttu julkaistiin suomeksi Plastic Passionissa ja siitä tuli lehden historian ainoa käännösjuttu. Two Witches -historiikki tuli päivitettyä nykyhetkeen ja haastatteluissa oli englantilainen synkistelyduo Chateau Royale, lahtelainen Neverwood sekä saksalainen Alexander Pohle, joka pyöritti Beton Tapes -kasettilafkaa. Päätoimittajakin oli haastateltavana yhdessä Nikon ja Jorin kanssa eli Jussi teki This Empty Flow -jutun. Levyarvioita kirjoitti Mattila-Kotkanen-Virtanen -kolmikon lisäksi Niko, joka oli aiemmin kirjoittanut musiikkijuttuja ainoastaan englanniksi.
Aiemmin olin ollut Turun Päivälehden avustajana Ruisrockissa, mutta vuoden 1996 festareille akkreditoiduin ensimmäistä kertaa Plastic Passinonin nimissä. Provinssirockissa olin Päivälehden toimittajana, mutta sivutuotteena kuvasin The Curea Plastic Passionin kanteen.

Mainoksissa oltiin omavaraisia ja liikutttiin lähipiirissä eli This Empty Flow, Sad Parade, Demonosound ja Plastic Passionin Plastic Sampler -kasetti. Kasettijulkaisija Plastic Passion otti toiseen julkaisuunsa käyttöön rataskatse-logon, joka komeili myös lehdenkin apinalaatikossa.

Plastic Passion #10

Plastic Passion #10
ilmestynyt 7/1997
28 sivua
painos n. 100 kpl

sisältö: Nick Cave & The Bad Seeds, The Cure, April Tears,NYX, Sepulcrum Mentis, Exedra, Leather Strip, Ruisrock (Nick Cave, David Bowie, Pet Shop Boys), levyarviota

Lue Lehtiluukussa

 Paluu kokonaan kopiokoneella tehtyyn lehteen. Kannen ei tarvinnut olla musta, kun se tehtiin muuten komeasti. Niko Sirkiä teki kannen skannaamalla Nick Cave -kuvan ja tekstit upotettiin kuvan päälle eikä omiin laatikoihinsa. Se oli modernia meininkiä vuonna 1997. Ainoa liimauspala kannessa on viivakoodi. Tila jätetettiin tyhjäksi ja siihen liimasin palan Helsingin Sanomia. Levykaupoissa ei tuohon aikaan vielä ollut viivakoodinlukijoita, joten ei haitannut myyntitoimintaa.

Niko teki myös takakannen mainoksen, jossa mainostettiin Plastic Passionin kasettijulkaisuja.Kakkossivulle Niko teki Demonosoundin mainoksen ja lisäksi oli Darklandsin Two Witches -mainos ja Stupidon Shadowplay-mainos, jonka laitoin lehteen, koska olin niin iloinen promona saamastani Shadowplay-levystä.

Nick Cavea en päässyt haastattelemaan, vaikka Turussa kävikin Ruisrock-keikalla. Juttu tehtiin kätevästi kuuntelemalla valmiita vastauksia levy-yhtiön lähettämältä haastattelu-CD:ltä. Sepulcrum Mentisia ja Exedraa haastattalin Turussa Appelsiini-klubin takahuoneessa, kun saksalaisbändit kävivät 2W-Jyrkin organisoimalla Suomen-kiertueella. Edelliseen lehteen PP-avustaja Jussi Kotkanen oli haastatellut This Empty Flow'ta, joten tällä kertaa minä haastattelin Jussia uuden NYX-bändinsä takia. Haastattelu tehtiin modernisti sähköpostilla, joten vastauksia ei tarvinnut kirjoittaa uusiksi paperilta, vaan ne menivät juttuun hienosti copy/pasteamalla. Ruotsalaisbändi April Tearsin haastis tehtiin sentään kirjeitse ja The Cure - ja Leather Strip -jutut olivat historiikkeja. Tosin The Curen yhteydessä lainailin juttuun bändin kommentteja, joita olin löytänyt netistä. Sekin meininki oli jotain ihan uutta. Ruisrockissa 1997 oli kolme kovaa suosikkia: Nick Cave, David Bowie ja Pet Shop Boys, joten tein kaikista sivun live-raportit. Levyarvioita tekivät minun lisäkseni Jyrki Virtanen ja Jaques-nimeen käyttöön ottanut Jussi sekä [A]MD-laulaja Dim Jay eli Kimmo Karjalainen.

Lehden taittohommat tein Wordin jollain modernimmalla versiolla ja sen myötä sain panostettua mm. väliotsikoihin ja isommalla kirjoitettuihin tekstilainauksiin. Originaalit tulostin työpaikkani lasertulostimella, joten mustesuihkusta päästiin seuraavalle tasolle.



 

Plastic Passion #11

Plastic Passion #11
ilmestynyt 5/1999
24 sivua
painos n. 100 kpl

sisältö: Joy Division, Witch, The Jesus And Mary Chain, Kinetic, Dreamtime & Systems of Romance, Ruisrock, levyarviota

Lue Lehtiluukussa

Lähes kahden vuoden tauko ja aikaiseksi saatiin ainoastaan 24-sivuinen lehti. Mutta lehti oli komeampi kuin koskaan, sillä Niko Sirkiä otti kokonaisvastuun ulkonäöstä ja päätoimittajan valvoessa vieressä Niko taittoi koko lehden Pagemakerilla tai jollain muulla tuon ajan pro-ohjelmalla. Henkilökunnassa mainitaan myös markkinointivastaava Samuli Strogovius, joka oli fiktiivinen hahmo tai oikeastaan päätoimittaja, joka esiintyi kolmannella etunimellään ja sukunsa muinaisella sukunimellä. Hyvä idea. Ehkä?

The Jesus And Mary Chain esiintyi Ruisrockissa ja pitivät siellä puoliavoimen pressin, jonne pääsin mukaan. Siihenastisen toimittajaurani kohokohta ja pääsin pätemään bändin ja muiden toimittajien eteen JAMC-tietämykselläni. Joy Divisionista tein pitkään työn alla olleen sessiografian, jossa käydään läpi kaikki bändin studiosessiot. Kotimaisista bändeistä haastattelin Two Witchesin sivuprojektia Witchia, Romantic Vision -nimellä aloittanutta futubändi Kineticia sekä Dreamtime/Systems of Romance-porukkaa, jotka olivat mukana Plastic Passionin kaseteilla sekä myös kesällä 1998 ilmestyneillä vinyyleillä. Ehkäpä ne vinyylit olivatkin syynä siihen, että kesällä 1998 ei tullut lehteä. Mutta syy siihen, että yleensä kesällä ilmestynyt lehti ilmestyikin jo toukokuussa, oli se, että piti saada lehti pihalle ennen kuin festareiden akkreditointi kesälle 1999 päättyi.

Mainoksissa oli Plastic Passionin omat levyjulkaisut, Demonosoundin kokoelma- ja distro-mainokset, Let Me Dream -yhtyeen MCD, nuoren ja innokkaan Ilari Strandbergin Kyynel-lehden sivuprojekti eli Kyynelten lohtu -kasetti sekä Subway-lehden kakkosnumero, mutta minulla vahva muistikuva, että tuon tamperelaisen synkistelylehden kakkosnumero ei koskaan ilmestynyt.

Plastic Passion #12

Plastic Passion #12
ilmestynyt 5/2000
28 sivua
painos n. 100 kpl

sisältö: The Cure, Nilly., Sorb-i-tol, Suede, Varjo, Niko Skorpio, Ruisrock, Provinssirock, levyarviota

Lue Lehtiluukussa

 Viimeinen Plastic Passion -lehti, vaikka tekovaiheessa se ei ollut kenenkään tiedossa. Toki innostus oli hiipunut ja hidas julkaisutahti enteili lopetusta.

Viiimeisen lehden aiheina olivat päivitys The Cure -historiikkiin sekä yleiskatsaus kaikkiin pitkäsoittoihin. Toisena The Cure -juttuna oli raportti Prahan-keikasta. Kesällä 1999 olin Provinssirockissa Sueden pressissä ja tein tilaisuudesta kysymys/vastaus-koosteen. Haastatteluissa ja jutuissa oltiin lähipiirissä eli Plastic Passionille levyjä julkaisseet Sorb-i-tol ja Nilly. saivat palstatilaa samoin kuin taittaja Niko Sirkiä musiikkiartistina eli Niko Skorpiona. Varjoon ei ollut henk.koht. kontaktia, mutta pojat olivat kovia This Empty Flow -faneja, joten melkeinpä saattaa sekin juttu mennä kategoriaan kaverijournalismi. Liveraportit vuoden 1999 Ruisrockeista ja Provinssirockeista menivät osastolle 'parempi myöhään kuin ei milloinkaan'. Levyarvioita teki päätoimittajan ja taittajan lisäksi Tampereen kirjeenvaihtaja Antti Koivumäki, joka kirjoittamisen ohella harrasti soittoa Nilly.-yhtyeessä. Sittemmin Antti avusti Rumbaa eli kirjoitti ihan oikeaan lehteen.

Vuoden 2000 jälkeen Plastic Passion yritti jatkaa hetken verkkojulkaisuna, mutta sekin loppui muutaman erittäin rauhallisen vuoden jälkeen. Nimenä Plastic Passion ei ole kadonnut, sillä levymerkki toimii edelleen ja päätoimittajakin kirjoittaa edelleen sivutoimisesti ja enemmän tai vähemmän aktiivisesti Sue-lehteen. Plastic Passion -lehti kuuluu osana menneisyyteen ja ihan kaikkea sanomisia en enää ehkä allekirjoittaisi, mutta kaikista lehdistä olen ylpeä.